Kerron nyt eilisestä (Tiistaista) ja tänäisestä eli Keskiviikosta.
 |
| Kerttu kengitetty |
 |
| Toin Kertulle vuorellisen sadeloimen, jossa on kaulakappale kun kerran oli myrskyäkin luvattu |
 |
| Ensi viikon maanantaina Cyril tulee raspaamaan Kertun hampaat |
Elikkä eilen oli aika tuulinen ja sateinen päivä ja mä ratsastin ensimmäistä kertaa taas Kertulla viikon loman jälkeen. Hain Kertun sisälle ja harjasin sen käytävällä, välillä sitä inhoaa harjata kuraista hevosta, mutta tällä kertaa olin tyytyväinen, että oli jotain mitä harjata. Viikonloma taisi tehdä hyvää ponille kuin omistajallekkin, taas jaksaa. :D No, sitten tietenkin varustin ponin tuttuun tapaan ja laitoin selkään sellasen Bucasin saderatsastusloimen, se on semmonen ohut vaalean sininen kaulakappaleellinen loimi, josta saa jalustimet läpi. Loimen kanssa oli todella kiva ja helppo ratsastaa, Eikä kaulakappalekkaan piukottanut peräänannossa. Ylipäätään olin niin ylpeä kun meiltä löytyi tommonen keksintö sadekelejä varten ja arvatkaapas mitä. Se perhanan melkein uusi, hieno ja kallis loimi ei pitänytkään vettä!! Ei olla edes käytetty montaa kertaa. Talliin tultuani oletin, että nyt kun otan vain tämän märän loimen ponin päältä pois niin alta paljastuu täysin kuiva Kerttu poni. Mutta ei, kuten sanottu! Eikä voinut olla märkä pelkästä hiestä, sillä koko satula oli märkä päältä päin. Vitsi et harmittaa, loimi on ostettu vuos sitten ja tuskin keretty käyttää. Ei voi mitään. :(
 |
| Näin hyvin se loimi vuosi :D Kerttu on vähän märkä |
Alku kävelyn jälkeen otin ohjat käteen ja Kerttu nosti pään kohti taivasta. Ei antanut yhtään ottaa tuntumaa suuhun koska kuolaimet olivat liian kovat. Käynnissä sain edes välillä pidettyä tuntumaa suuhun, mutta silti suurimmaksi osaksi viskoi päätänsä. Nostin raviin, vaikka tiesin jo silloin, että viskominen johtuu uudesta kuolaimesta. Ravissa ravasi todella hyvin aina kun ohja oli poissa, mutta taas kun keräsi ohjat Kerttu heitti päätä ja pysähtyi. Ja laukassa tunnelma oli aika sama, pää pystyssä juosten. En edes yrittänyt ratsastaa Kerttua alas vaan annoin sen mennä suoralla kaulalla koko ratsastuksen ajan. Kentälle oli jätetty puomi, joten menimme sitä sitten ympyrällä. Ja by the way... Vitsit et muuten rakastan ratsastusta tuulisilla sadekeleillä, hepat on niin virkeitä ja vähän säikyllä päällä. :D Olihan siitä kuolaimesta, jotain hyötyäkin kun en voinut ottaa ollenkaan ohjas tuntumaa.Niin sain harjoitella temmon vaihteluita pelkällä istunnalla. :) Juu ei Kerttulla onneksi sen kummemmin mitään ollutkaan vialla, vaikka Anniina eilen niin luulikin. Kyse oli vain siitä, että kuolain oli väärä. Ne on liian kovat Kepan herkälle suulle. :D
KESKIVIIKKO:
No sitten hieman kuulumisia tänäisestä tallireissusta.
Menin tallille ja ihmettelin missä Kerttu on, ei ollut karsinassa, eikä aitauksessa. Vähän ajan päästä sitten tajusin, että onkin keskiviikko jolloin Kertun hoitaja Saara tulee ratsastamaan. Heh :D No kohta Saara ja Kerttu saapuivatkin tallille ja olivat muuten olleet maastossa. Vaihdoimme päitsiin vanhat kuolaimet ja menin vielä ratsastamaan Kerttua kentälle. Kävelin vain muutaman kierroksen ja siirryin raviin. Aluksi Kerttu ei millään meinannut luottaa ohjaan, eikä oikein taipunutkaan mihinkään, joten tein paljon voltteja ja kiemuroita kevyessäravissa. Tuli siinä joitakin hyviä pätkiä kun Kerttu rentoutui, mutta yhtä lyhyeksi en ohjia saanut kerättyä kuin ennen, koska ei luottanut vielä täysin ohjaan(kuolaimeen). Tyytysin siis matalampaan muotoon, jossa kerttu "nojasi/ luotti" paremmin kuolaimeen. Toivottavasti menee taas huomenna paremmin.
Kentällä oli pieni 30 cm pysty ja puomi, joita menin vielä Kertun kanssa lähinnä laukassa. Pystyä tulin lyhyessä laukassa ympyrällä molempiin suuntiin. Ympyrän toisella puolella tein pysähdyksen - pari askelta peruutusta ja taas laukkaa kohti esteelle. Puomilla ja pystyllä tein laukanvaihtoja kahdeksikolla. Ja puomilla tehtiin myöskin niin, että pysähdytään puomin eteen - astutaan etujaloilla yli - pysähdytään - perutetaan takaisin niin että etujalat tulevat takajalkojen kanssa samalle puolelle - pysähdys - taas puomin yli, mutta koko heppa - pysähdys - ja lopuksi peruutetaan takajalat puomin yli taakse - ja matka jatkuu eteen päin. Tällaista juttua toistelin muutaman kerran, oli mullekkin ihan uus juttu. Löysin harjoituksen yhdeltä toiselta heppabloggaajalta ja päätin kokeilla. Kerttu kyl tajus heti jutun juonen ja todella keskittyi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti